Portugalin pimeät illat, tähtitaivas ja järvimatkailu

Kirjoittaja Anja Tuohino

”Löytyykö sieltä järviäkin” kommentin kuulin useampaan kertaan, kun kerroin lähteväni Portugaliin tutustumaan paikalliseen järvimatkailun kehittämistyöhön. Ja täytyy myöntää, että olin itsekin hiukan epäilevä siitä, mitä järvimatkailun kehittäminen heidän näkökulmastaan tarkoittaa.

Varsinainen järvikohteeni oli Etelä-Portugalissa sijaitseva Alquevan padon muodostama Euroopan suurin tekojärvi. Pato valmistui vuonna 2002. Järven pinta-ala on 250 km², pituus 85 km ja ympärysmittaa sillä on 1200 km. Järven vettä käytetään myös lähialueen maatalouden keinokasteluun. Järvi sijaitsee Portugalin ja Espanjan rajalla. 

Alqueva on ensimmäisenä kohteena maailmassa saanut “Starlight Tourism Destination” -sertifikaatin, jonka myönsivät Starlight Foundation ja sitä tukevat UNESCO ja UNWTO. Nämä niin kutsutut Starlight-kohteet ovat paikkoja, joille tyypillisiä piirteitä ovat hyvät olosuhteet tähtien tarkkailuun ja tähän yhteyteen tuotteistetut matkailupalvelut. Lisätietoa starlight-kohteista löytyy täältä.

Kävin tutustumassa Starlight-työhön Evorassa, jonka historiallinen keskusta kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Euroopan Komission Kestävän matkailun ryhmän kansallinen asiantuntija Maria Apolónia de oliveira Rodriques esitteli hanketta ja sen toimintoja. Alquevan järven ympäristö on erinomainen paikka tähtien ja tähtikuvioiden katseluun. Alueella on hyvin vähän valosaastetta ja erityisen kirkas taivas (keskimäärin 290 kirkasta yötä vuodessa), joten pimeän taivaan tarkkailu onnistuu hyvin ympärivuotisesti.  Rodriquesin mukaan vastaavat alueet Euroopassa alkavat olla häviäviä luonnonvaroja. Myös saastumattoman taivasmaiseman tarkkailu on yhä harvemman eurooppalaisen mahdollisuus.

Alqueva Dark Sky Route yhdistää alueen majoittajia, ravintoloita ja aktiviteetteja. Alueella on saatavilla teleskooppien ja kiikareiden lisäksi asiantuntijaoppaan palveluja. Myös valokuvaaminen onnistuu. Tähtitaivaan katselun yhteyteen on tuotteistettu monenlaisia ilta-aikaan toteutettavia aktiviteetteja, esimerkkeinä lintujen tarkkailu, vaellus, ratsastus, melonta, illallinen järven rannalla, viinin maistelu ja aktiviteetit lapsille. Alueen majoitusyritykset tarjoavat vierailleen mahdollisuuden ns. myöhäiseen ateriointiin, koskee se sitten aamiaista, lounasta tai illallista. Lisäksi tarjolla on mukaan otettavia eväspaketteja.  

Mutta palataanpa järvelle. Syystalven järvimaisema oli karu ja maiseman ruskea sävy hallitseva. Vierailuni Amiera Marinaan tutustutti minut paremmin alueen järvimatkailun kehittämiseen ja tarjottaviin palveluihin. Alueella on hyvät perusvalmiudet ja paikallinen yrittäjä vuokraa veneitään erityisesti eurooppalaisille matkailijoille, mutta yhä enenevässä määrin myös venäläisille, arabeille ja amerikkalaisille. Pohjoismaisia matkailijoita alueella liikkuu vielä suhteellisen vähän. Lisätietoja Amiera Marinan tarjoamista venelomista löytyy täältä.

Yrittäjän mukaan suosituin veneen vuokra-aika on yhdestä kahteen viikkoon. Päiväsaikaan veneilijät tekevät lyhyitä retkiä järveä ympäröiviin pikkukyliin ja tutustuvat niiden tarjoamaan kulttuuriperintöön. Varsinaisia uimarantoja järvellä ei ole, mutta pieniä uimiseen sopivia poukamia löytyy useitakin. Palvelujen tarjonnan laajentamiseen ja kasvupotentiaaliin yrittäjä suhtautui varauksellisesti. Olisiko syynä ollut se, että hän pelkäsi kilpailevaa liiketoimintaa alueella?  Lisätietoja Amiera marinasta ja veneilystä löytyy mm. täältä.

Alueella oli myös kokeiltu charter-lentoja läheiselle Bejan kentälle. Toukokuun ja lokakuun 2011 välisenä aikana toteutettiin kaikkiaan 22 lentoa Lontoon Heathrow’sta Bejaan British Midlandin operoimina. Kokeilujakson jälkeen toiminta ei ole enää jatkunut. Kukaan ei halunnut tai osannut antaa selkeää vastausta siihen, miksi toiminta keskeytyi. Tähän liittyen kysyin vielä tarkentavia lisätietoja tätä kirjoittaessani, ja sain selville, että englantilainen Sunvil myy tällä hetkellä matkoja alueelle. Lisätietoja löytyy matkanjärjestäjän sivuilta.

 

Oman rajoituksensa Alquevan järvimatkailun kehittämiseen tuo lainsäädäntö, jolla suojellaan 90 % alueesta. Jäljelle jäävälle kymmenykselle on sitten sovitettava järvialueen kaikki kehittämistoiminnot.

Mielenkiintoista oli myös järvimarkkinointiin liittyvä viestintä. Osassa englanninkielisissä esitteissä puhutaan järvimatkailusta (Lake Tourism on the Great Lake Alqueva), kun taas toisissa puhutaan jokimatkailusta (River tourism in the Great Lake Alqueva).  Järvimatkailuesite myy veneilyä järvellä. Jokimatkailuesite puolestaan myy samoja veneilylomia, mutta myös jokialueen pikkukyliä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Koska tekojärvi kapenee jokimaiseksi pohjoista kohti mentäessä, jokimatkailu termin käyttö on ymmärrettävää. Myös portugalinkielisessä esitteessä jokimatkailutermi on käytössä. Järvimatkailun markkinointiin liittyen tutkimusyhteistyö portugalilaisten kanssa jatkuu tulevina kuukausina, ja ensimmäisiä tuloksia tullaan näillä näkymin esittelemään 5. Advances in Tourism Marketing -konferenssissa lokakuussa 2013.

Palatakseni vielä tuohon Apolónian ajatukseen saastumattomasta taivaasta. Olisiko meilläkin nyt aika pohtia eri vuodenaikojemme taivasmaiseman ja pimeyden tuotteistamista? Ja saisiko siihen vielä jotenkin yhdistettyä suomalaisen järviloman?